Ruoka-ja juomakultturi

Kroatian keittiö on jakaantunut moneen eri tyyliseen ruokakulttuuriin. Idässä ja pohjoisessa vaikutteita on tullut Unkarista ja Itävällasta, ja siellä ruoka on rasvaisempaa ja maustetaan usein vahvalla paprikalla. Etelässä dalmatialainen ruoka on saanut vaikutteita Kreikasta ja Italiasta ja ruoka on terveellistä kasvis- ja kalapainoitteista. Istriassa italialainen keittiö on vahvasti esillä.
Pohjoisrannikko, Kvarnerin alue on saanut vaikutteita Gorski Kotarin metsäalueilta, rannikolta ja saarilta ja Istrian kukkuloilta.
Ruoka on yksinkertaista, hyvistä, tuoreista aineksista tehtyä. Ruoka-aineksia valittaessa otetaan huomioon vuodenaika; mitä on tarjolla omassa puutarhassa tai lähitorilla, sitä käytetään.Kuumat, paahdetut kastanjat kumotaan pöydälle sanomalehtien päälle ja jaetaan tasan kaikille. Sormet saattavat kyllä hieman likaantua kuorimispuuhassa, mutta aika menee mukavasti kylmänä syysiltanatakkatulen ääressä niitä puhdistaessa.
Koko Kroatian rannikolla pohjoisesta etelään kalasta ei voi nauttia ilman persiljaa, valkosipulia ja oliiviöljyä. Mikä ihana herkku onkaan tuore kala grillistä kuuma tuotuna ja päällä oliiviöljymausteseos!
Tryffeliä voi käyttää ruoanlaitossa tuoreena, kuivattuna, kostutettuna oliiviöljyyn tai hienonnettuna ja kuivattuna. Korkeasta hinnasta johtuen on hyvä ettei tryffeliä tarvitse käyttää paljoa ruokien lisänä.
Istriasta löytyy valkoisen tryffelin lisäksi kolme lajia tummaa tryffeliä. Valkoinen tryffeli on kaikkein arvostetuin tryffelilaji. Väriltään se ei ole täysin valkoinen vaan keltaruskea, harmahtava ja sille on tyypillistä erittäin voimakas tuoksu. Valkoisen tryffelin kausi on lokakuusta joulukuuhun.
Mustan tryffelin kausi on pidempi ja kestää toukokuusta marraskuulle. Se on erittäin arvostettu etenkin Ranskassa. Istriassa Livadassa järjestetään syksyisin tryffelimessut, joilla huutokaupataan valkoista tryffeliä ja myydään tryffelituotteita ja muita paikallisia herkkuja.
Tryffeliä voi käyttää ruoanlaitossa tuoreena, kuivattuna, kostutettuna oliiviöljyyn tai hienonnettuna ja kuivattuna. Korkeasta hinnasta johtuen on hyvä ettei tryffeliä tarvitse käyttää paljoa ruokien lisänä.
Istriasta löytyy valkoisen tryffelin lisäksi kolme lajia tummaa tryffeliä. Valkoinen tryffeli on kaikkein arvostetuin tryffelilaji. Väriltään se ei ole täysin valkoinen vaan keltaruskea, harmahtava ja sille on tyypillistä erittäin voimakas tuoksu. Valkoisen tryffelin kausi on lokakuusta joulukuuhun.
Mustan tryffelin kausi on pidempi ja kestää toukokuusta marraskuulle. Se on erittäin arvostettu etenkin Ranskassa. Istriassa Livadassa järjestetään syksyisin tryffelimessut, joilla huutokaupataan valkoista tryffeliä ja myydään tryffelituotteita ja muita paikallisia herkkuja.
Pääruaksi olemme tilanneet hieman vuoden ajasta ja tietenkin mielialasta riippuen“gulaš” lihakastiketta (riippuen paikasta villisikaa, kaurista, nautaa) “njokien”tai “šurlicen” kera. Knjokit ovat perunamuussipohjaisesta taikinasta tehtyjä möykkyjä ja šurlice tietyn mallista pastaa.
Talvella kylmällä ilmalla maistuu kuuma hapankaali ja talon makkarat tai lihat.
Kastavin alueella se on valkoviini Beliza, Istriassa Malvazija ja Krkin saarella Žlahtina. Parhaimmat punaviinit tulevat etelän saarilta: Bračin saarelta Plavac ja Peljašacin niemimaalta Postup, Dignac jaPeljašac.
Viinejä ei juoda vain aterian yhteydessä vaan myös janojuomana. Kuumana kesäpäivänä talonpojilla oli tapana juoda maatöitä tehdessä ”bevandaa” punaviintä vedellä laimennettuna tai ”gemištiä” jossa valkoviiniin sekoitetaan mineraalivettä.
Kevään ensimmäinen herkku on parsa “šparuga”, etenkin villiparsa joka kasvaa kivikkoisissa, vaikeakulkuisissa maastoissa. Sen etsimisestä ja keräämisestä on tullut jo melkein tapa; metsään on lähdettävä edes muutaman kimpun takia. Onneksi omalla tontilla kasvaa villinä ja viljeltynä, joten parin viikon ajan keväisin syömme taatusti terveellistä ja tuoretta parsaa. Parsan pehmeä osa pilkotaan pannulle ja sekaan heitetään munakasainekset ja herkullinen ateria on valmis.
        
Syksyisin odotamme innolla kastanjoiden “kestene/marune” kypsymistä. Lovranin ympäristössä kasvaa runsaasti kastanjapuita ja ilman maanomistajan lupaa on turha mennä kastanjoita keräämään. Turvallisempi tapa on ostaa ne torilta ja paahtaa kotona isossa, paksupohjaisessa kattilassa. Pitää vaan muistaa vetää terävällä veitsellä viilto kastanjan pintaan ettei pamahda koko kattila kastanjoineen ilmaan.
Kalaa “ribe” tulisi syödä vähintään kolme kertaa viikossa. Käytännössä se on kuitenkin huomattavasti vähemmän. Perjantai on edelleenkin paikallisten kalapäivä, tapa juontaa katolisesta kulttuurista. Kotiruoassa käytetään runsaasti sardiineja ja makrilleja. Yksinkertainen ja hyvä kala-ateria syntyy paistetuista sardiineista valkosipulin, persiljan ja oliiviöljyn kera. Lisäksi keitetyistä perunoista ja sipulista tehty salaatti ja tuore leipä. Ja ruokajuomaksi talon valkoviintä.
Italiasta on periytynyt kapakalaherkku “bakalar in bianco”. Etenkin joulun alla ja varsinaisesti jouluaattona koko kylä ”tuoksuu” turskalle ja herkkua on tarjolla ravintoloissa, kaupoissa, jopa tutuille paikallisissa bistroissa. Kapakalaherkku tehdään monien mutkien kautta kuivatusta turskasta jota keitetään, hakataan, hienonnetaan ja lopuksi sekoitetaan keitetyn perunan, valkosipulin, persiljan ja tietenkin oliiviöljyn kanssa hienoksi tahnaksi. Tahnaa levitetään tuoreelle vaalealle leivälle maun mukaan.
Meille on jäänyt perinteiseksi jouluaaton ruuaksi myös mustekalasalaatti. Pienet mustekalat perataan ja keitetään, pilkotaan ja sekoitetaan keitettyjen perunoiden, valkosipulin, persiljan ja oliiviöljyn kanssa. Lisäksi taas tuoretta leipää ja viiniä.
Istriasta löytyy erikoinen herkku “tartufa” tryffeli. Sen ovat tunteneet jo kaukaiset Rooman keisarit ja Itävalta-Unkarin aristokraatit. He käyttivät tryffeliä sen herkullisen maun ja aromin takia, mutta myös sen terapeuttisen voiman takia.
Pitkin vuotta on tarjolla perinteisiä tämä alueen ruokia. Olemme useaan otteeseen kierrelleet ympäri Kvarnerin lahta ja Istiriaa ja löytäneet mukavia, pieniä ruokapaikkoja “konobe”, joissa on tarjolla talon tai naapureiden omia tuotteita.
Alkupaloina olemme saaneet ilmakuivattua lihaa eli pršutia, lampaan maidosta tehtyä juustoa ja tietenkin lisukkeen oliiveja ja oliiviöljyä. Talo on myös usein tarjonnut talon “rakija” – kirkasta viinaa,“medica” hunajarakijaa tai “biska” johon on rakijan sekaan lisätty misteliä.
Kroatiassa ateria ei ole täydellinen ilman paikallista viiniä.